Kesän helteet eivät ole sattumaa,
-
takana on ilmastonmuutos!15.8.2010
teksti SuomenkuvalehdestäLuminen talvi. Kesän lämpöennätykset. Vaaralliset ukkosmyrskyt, raesateet ja syöksyvirtaukset.
Tuntuu kuin Suomen sää olisi tänä vuonna mennyt raiteiltaan. Samanlaisia tietoja tulee myös ulkomailta. Kesän lämpöennätykset on rikottu 17 maassa, Grönlannista lohkeaa jättimäinen jäävuori, Venäjällä kesän kuumuus tappaa ihmisiä ja ruokkii metsäpaloja.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta pitää selvänä, että lämpötilojen osalta kysymys ei ole vain luonnollisesta vaihtelusta, vaan maapallon kuumekäyrä nousee.
Tuomenvirta on kansallisen IPCC-työryhmän sihteeri. IPCC on YK-järjestöjen perustama tieteellinen asiantuntijaelin, joka arvioi ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.
IPCC:n vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan sään ääritilanteiden muutoksista selvin on erittäin lämpimien öiden määrän kasvu manneralueilla, kun taas viileimpien öiden osuus on vähentynyt.
”Lämpimät säät lisääntyvät ja kylmät vähenevät, koska maapallon keskilämpötila on kohonnut. Näistä asioista on kertynyt kohtuullisesti tietoa 1950-luvulta lähtien.”
Myös rankkasateet ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet, kun mittarina käytetään esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa jonkin alueen koko sademäärästä tulee rankkasateista.
”Näin ei ole välttämättä joka alueella. On myös alueita, joilla kuivuus on yleistynyt.”
Poikkeukselliset lämpötilat edellyttävät poikkeuksellisia ilmavirtauksia. Helteet ovat tulleet meille tänä kesänä erityisesti kaakon ja idän kautta.
Kuumat ja kosteat säät muodostavat otolliset olosuhteet syöksyvirtausten ja ukkosten muodostumiselle.
”Ukkosmyrskyjä syntyy usein kuuman ja viileämmän ilmamassan rajalle. Lämmin, kostea ilma on hyvä energian lähde myrskyille”, Tuomenvirta sanoo.
Ukkosolosuhteiden synty edellyttää myös ylemmän ilmakehän sopivia ilmavirtauksia. Sellaisia on tänä kesänä riittänyt.
Ennuste: vahingot kasvavat
Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja, vakuutusmatemaatikko Esko Kivisaari ottaa ilmastonmuutoksen todesta.
”Se on globaali uhka ja vakava asia myös suomalaisille.”
Sveitsiläiset ilmastotutkijat ovat ennustaneet myrskytuhojen kaksinkertaistuvan 70 vuoden kuluessa. Kyseessä on kuitenkin vasta ilmastotutkimuksen malleihin perustuva ennuste.
”Historiatieto ei sitä vielä tue - onneksi”, Kivisaari sanoo.
Vakuutustilastojen mukaan myrskyjen ja muiden sääilmiöiden aiheuttamat vahingot eivät ole lisääntyneet Suomessa.
Atlantilta tulevat voimakkaat myrskyt kohtaavat ensin Norjan ja Ruotsin. Suomi taas jää usein skandinaavisten naapurimaittensa katveeseen.
”Vahinkojen nousutrendi puuttuu silti myös Norjasta ja Ruotsista”, Kivisaari sanoo.
Kansainvälisten jälleenvakuuttajien keräämät tiedot taas kertovat, että globaalisti vahinkojen määrä on kasvanut jo noin 20 vuotta.
Kivisaaren mukaan trendin takana ovat kuitenkin pikemminkin sosioekonomiset syyt kuin ilmastonmuutos.
”Sosioekonomiset syyt tarkoittavat tässä yhteydessä yhdyskuntien haavoittuvuuden kasvua: yhä suurempia kaupunkeja rakennetaan paikkoihin, joihin niitä ei pitäisi rakentaa.”
”Kaupunkien rakentamisessa ei siis oteta riittävästi huomioon esimerkiksi tulva- ja myrskyriskejä. Sitten kun riskit toteutuvat, tuhoutuu paljon varallisuutta.”
Tämän kesän Asta- ja Veera-myrskyjen aiheuttamat kokonaisvahingot nousevat Finanssialan keskusliiton mukaan ainakin 30 miljoonaan euroon.
Asta kulki 30. heinäkuuta Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle ja kaatoi mennessään arviolta 600 000 kuutiometriä puuta. Veera-myrskyn voimakkaimmat ukkoset syntyivät 4. elokuuta Pirkanmaan seudulla, mistä ne liikkuivat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Kainuun ja Koillismaan yli.
Merkittävä osa myrskytuhoista johtuu metsän kaatumisesta. Alle 30 prosenttia Suomen yksityismetsistä on vakuutettu myrskyjen varalta.
Säästä ei pidä päätellä ilmastoa
13.8.2010
samanen lehti pari päivää aiemminKylmän ja lumisen talven jälkeen moni ilmastoskeptikko ilmoitti, että ilmakehän lämpeneminen on näköjään peruutettu.
Tämän kesän aikana taas ilmastonmuutokseen uskovat ovat intoutuneet todistamaan kantansa puolesta vedoten helteisiin, myrskyihin ynnä muihin poikkeusilmiöihin.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta toppuuttelee niitä, jotka tekevät johtopäätöksiä ilmastosta vallitsevan sään perusteella.
Hänen viestinsä on tämä: säälle on ominaista suuri luontainen vaihtelu. Se ei muutu miksikään ilmastonmuutoksen myötä.
”Jos sään perusteella arvioi ilmastoa, tekee ajoittain oikeita, ajoittain vääriä johtopäätöksiä.”
Suomi sijaitsee yhä samojen voimien vaikutuskentässä. Talvisin idässä ja pohjoisessa ovat kylmät ilmamassat ja lännessä lämpimät, ja ilmavirtausten mukaan talvisää vaihtelee tuntuvasti.
Tuomenvirran mukaan sään ja ilmaston kuvaamisen ja ennustamisen eroja voi kuvata nopan heitolla.
”Seuraavan päivän sään ennustaminen muistuttaa sitä, että noppaa pyöritetään hyvin varovasti, jolloin voidaan ennustaa saatava luku.”
Kahden viikon sään ennustaminen taas on kuin tilanne, jossa noppa pyörähtää kunnolla, joten tarkan ennustamisen mahdollisuus katoaa.
Ilmaston ennustaminen taas vastaa sitä, että noppaa heitetään satoja kertoja. Silloin voi sanoa jo etukäteen, että keskiarvoksi tulee 3,5, maksimi on 6 ja minimi 1.
”Sen sijaan yksittäisen heiton tulosta ei voi ennustaa.”
Ilmastonmuutos taas merkitsee arpakuution viilaamista tai painottamista uudelleen, niin että se antaa enemmän kuutosia kuin reilu noppa.
”Ilmakehän koostumus muuttuu, kasvihuonekaasut ja hiukkaspitoisuudet lisääntyvät. Sen perusteella voi sanoa, että keskilämmöt kohoavat ja korkeat lämpötilat yleistyvät, toisin sanoen hellejaksot voimistuvat ja yleistyvät.”
Toisaalta ilmakehän kosteus lisääntyy, joten rankkasateet tulevat Suomessa entistä todennäköisemmiksi.
