Maailman ruokatuotanto ja väkiluku ja -hinta.

[nepa]

Maaperän köyhtyminen on meille kuolemaksi!
(koko uutinen -linkistä)

http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2011/03/09/maaperan-koyhtyminen-on-meille-kuolemaksi/

Kestävään ja luonnolliseen ruoantuotantoon kuulunee oleellisesti se, että tuotettu ruoka on ravitsevaa ja täynnä tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Maaperän köyhtyminen ei ole ainoastaan ekologinen haitta tai pellon ja puutarhan viljavuustekijä,  vaan se vaikuttaa suoraan myös syömämme ruoan ravitsevuuteen. Porkkanalla ja porkkanalla on maaperästä riippuen melkoinen ero.

Esimerkkinä eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa määriteltiin perunan ravinnehävikki viimeisen 50 vuoden aikana. Kadonnut oli
• 100% A-vitamiinista
• 57% C-vitamiinistä ja raudasta
• 28% kalsiumista
• 50% riboflaviinista
• 18% tiamiinista


Ja kun maailmassa on kohta seitsemän miljardia ihmistä, niin kuinka sitten jaottuu ruokatuotanto.

Maapallolla asuu kohta seitsemän miljardia ihmistä, arvioi tuore ranskalaistutkimus. Sen mukaan raja ylittyy vielä tänä vuonna.
Ihmisten määrä on lisääntynyt miljardilla vuodesta 1999.
Ihmiskunta on kasvanut nopeasti 1800-luvulta lähtien, ja vauhti jatkuu edelleen. Kansallisen väestötutkimuksen instituutin tutkimuksessa ennustetaan, että kahdeksan miljardia tulee täyteen 14 vuoden päästä ja vuosisadan loppuun mennessä ihmisten määrä vakiintuu 9-10 miljardiin.
Puolet ihmisistä asuu seitsemässä maassa. Ykkösenä on Kiina yli 1,3 miljardin väestöllä ja kakkosena Intia, missä sielläkin asuu lähes 1,2 miljardia ihmistä.
Ranskalaisinstituutti arvioi, että Intia ohittaa yhden lapsen politiikkaa noudattavan Kiinan vuoteen 2050 mennessä.

(linkistä uutinen). http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maailmassa+on+kohta+seitsem%C3%A4n+miljardia+ihmist%C3%A4/1135268619444


Ruoan kallistuminen uhkaa tehdä maailmasta ruutitynnyrin 2013

Ryhmä brittiläisiä kompleksisuusteoreetikkoja väittää, että jollemme saa käännetyksi jatkuvaa ruoan hinnan nousua ennen elokuuta 2013, mellakat ja levottomuudet leviävät koko planeetalle.
Harva kuvittelee saavansa yksinkertaista selitystä siihen, miksi kansa lähtee kaduille riehumaan.

(uutinen linkistä). http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/ruoan+kallistuminen+uhkaa+tehda+maailmasta+ruutitynnyrin+2013/a668616


Nälässä on anarkian siemen

Selitys on järkeen käypä. Ihmisestä tulee epätoivoinen, kun ruokaa ei ole saatavilla. Sanotaan, että mikä tahansa yhteiskunta on kolmen tukevan aterian päässä anarkiasta.

[kone]

Ykkösdokumentti: Arvokas ja herkullinen jäte

Kaupat heittävät yli puolet hankkimastaan ruoasta jätteeseen. Parasta ennen -päivän jälkeenkin suuri osa ruoasta on käyttökelpoista, jopa herkullista. Kuka vastaa tuhlauksesta, jolla voitaisiin ruokkia monta nälkäistä?

Vielä 30 pvää esitysaikaa.

linkki dokkariin,

http://areena.yle.fi/ohjelma/1674493


Niin, tuo menee pienen ihmisen ymmärryksen yli, että näin palvelee se supermarket, kuten Laune ja Holma Prisma, entäpä K-superit ym ym ko. ketjuun kuuluvat. Törkeetä tuhoomista.

[kone]

Hyvä, katselin tuon jo aiemmin ja mielessäni kävi, että olisi hyvä imasta kopsu itselleni, mutta se jäi ja unohtuikin. Nyt sitten jees, kun tuli tätä kautta, niin välittömästi omalle koneelleni.
Kerron tarinoita blogissani ja väännän kiukutellen politiikoillekin tästä hyvin ikävästä asiasta, kuin jo oma ympäristömme, sekä mitä tapahtuu maailmalla, mitä politiikkojen taustavoimatkaan ei ymmärrä lukemaltaan.

Ruoka, joka päätyy meillä Suomessakin "kaatopaikalle", oli se sitten biopolttoa (mitä nyt ainakin lahtelaiseen ympäristöön rakennetaan) tai "humukseksi" niin se kaikki on jollain tavalla turhaa, kun tuohon ei pitäisi olla kenelläkään varaa, että pois heitettyä ruokaa pitää ylipäätään tuottaa.
Me maksamme sen joka tapauksessa, itse.

Itse käyn kahdella eri kauppaketjun "poisheitettyjen" ruokien pöntöillä (kuvaan jonkin verran, mitä yleensä menee roskiin) ja pidän jonkinlaista kirjaa (itseni vuoksi, että muista kirjoittaa niistä).

Törkeetä tuhlaamista, oli sitten kyse LIHASTA, tai hedelmistä ja vihanneksista, sekä juureksista. En ymmärrä kyllä tuota SERomu asiaakaan, että tuotteita heitetään suoraan kaupanhyllyltä murskamyllyihin, kun ei muka mene kaupaksi, tai MIKÄ PAHINTA, että tuote lähtee sen vuoksi poistoon, kun  ei ole turvallinen ja rakenteeltaa sopimaton ihmisten käyttöön. Tätä on mielettömät määrät ja lähes joka "KETJULLA" myynnissä.

Mutta, näistä ja muista tuotanto asioista enemmän niiden omilla ketjuilla.

[nepa]

Seitsemän miljardia ihmistä kuluttaa nyt 1,5 maapallon luonnonvarat
31.10.2011

http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Seitseman-miljardia-ihmista-kuluttaa-nyt-1-5-maapallon-luonnonvarat-1263.a

Ihmiskunnan ylikuluttamiseen on kiinnitettävä huomiota erityisesti nyt, kun maapallon väkiluku on ylittänyt seitsemän miljardin ihmisen rajapyykin. Planeettamme väestö elää tälläkin hetkellä velaksi, sillä vuodessa ihmiset kuluttavat 1,5 maapallon verran luonnonvaroja. Mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme jo nyt vähintään kolmen maapallollisen verran luonnonvaroja.

Maapallon väkiluku on kasvanut 50 vuodessa kolmesta seitsemään miljardiin. WWF on erityisen huolissaan siitä, että arvioiden mukaan maapallon väkiluku ylittää yhdeksän miljardia vuonna 2050. Silloin tarvitsisimme jo lähes kolmen maapallon luonnonvarat.

”Länsimaissa elävät kuluttavat enemmän yhteisiä luonnonvaroja kuin muut. Suurin osa ekologisesta jalanjäljestämme syntyy muualla maailmassa kuluttaessamme esimerkiksi kahvia, puuvillaa tai palmuöljyä”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Kasvispainotteinen ruokavalio leikkaa huomattavasti luonnonvarojen kulutusta

Maapallon pinta-ala ei riitä kaikille, ellemme siirry kasvispainotteiseen ruokavalioon, sillä maata tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän bioenergian tuottamiseen. Bioenergian tuotantoa taas pitää lisätä, jotta voimme tehokkaasti hillitä päästöjä ja ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa lihankulutus tulisi puolittaa, sillä lihan ja maitotuotteiden tuottaminen vaatii reippaasti kasvisruoan tuottamista enemmän maa-alaa.

”Lisäksi lihan tuottaminen vaatii moninkertaisesti kasvisruokaa enemmän vettä tuotantovaiheessa. Vehnäkilon tuottamiseen tarvitaan 2000 litraa vettä, kun lihakilon tuottaminen vaatii jopa 16 000 litraa", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Avainasemassa kestävän kulutuksen tason saavuttamiselle ovat myös energiansäästö ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. WWF:n Energiaraportin mukaan maapallon energia olisi mahdollista tuottaa vuonna 2050 lähes kokonaan uusiutuvalla energialla.

”Yhtenä keskeisimmistä kulutukseen vaikuttavista kysymyksistä pidetään myös sitä, miten ihmisten elämänlaatu kehittyy kulutuksen lisääntyessä. Onnellisuus ei ole lisääntynyt Suomessa 80-luvun jälkeen ja Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kansalaisten onnellisuus saavutti huipun 1970-luvulla”, Rohweder sanoo

Väestönkasvun hidastamiseksi tarvitaan myös ripeitä ja kestäviä toimenpiteitä. WWF Suomi tekee yhteistyötä Väestöliiton kanssa Nepalissa seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi ja naisten aseman vahvistamiseksi.

[kone]

Karjalainen

Maapallon kestävyys koetuksella
1.11.2011 | 01:03

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/maapallon_kest%C3%A4vyys_koetuksella_7513290.html

Maailman väkiluku nousi eilen yli seitsemän miljardin. Uuden miljardiluvun rikkoneita vauvoja juhlittiin eri puolilla maailmaa. Jokaisen vauvan syntymä on juhlan aihe, mutta seitsemän miljardin rajapyykin rikkominen ei muutoin aiheuta riemunkiljahduksia.

Päinvastoin. Maapallon kestokyky on koetuksella. Ongelmina ovat ruokapula, ympäristötuho ja konfliktit alueilla, joilla väestökasvu on suurinta.

Ihmisten määrä maapallolla on kaksinkertaistunut vain puolessa vuosisadassa. Viimeiset 50 vuotta ovatkin olleet menestystarina ihmisen historiassa. Kehitys kaikilla osa-alueilla, etenkin maataloudessa, mutta myös esimerkiksi lääketieteessä, on taannut entistä pidemmän elämän yhä useammalle ihmiselle.

Väestönkasvu on kuitenkin hyvin epätasaista. Länsimaissa, kuten myös yhden lapsen politiikkaa harrastavassa Kiinassa, kasvu on pysähtynyt, ja ongelmana on väestön nopea vanheneminen. Työikäisen väestön väheneminen hidastaa väistämättä talouskasvua.

Väestömäärän kasvaessa huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän maapallon kestokykyyn: ilmaston lämpenemisen torjuntaan, energiankulutuksen ja jätteiden määrän vähentämiseen niin kuin myös mahdollisimman ympäristöystävällisten ruuantuotantomenetelmien kehittämiseen.