Taajuusmuutoksesta aiheutuneille mikrofoniostoksille on järjestymässä lisäaikaa. Langattomia mikrofoneja käytetään konserteissa, teatterissa, kauppakeskuksissa ja jumppasaleilla, mutta pian niiden radiotaajuudet katoavatkin matkaviestinkäyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö lupaa nyt sentään aiemmin kaavailtua pidemmän siirtymäajan.
Suurin osa langattomista mikrofoneista toimii matkaviestinkäyttöön siirtyvällä 800 MHz:n taajuusalueella. Viimeisimmät uudenmukaiset mikrofonit on kuitenkin viritettävissä 700-alueelle. Ministeriö esittää, että mikrofonien toimivuus 700-alueella taataan vuoden 2020 loppuun.
Ensisijaisesti mikrofonitaajuuksiksi on pohdittu matalampia televisiotoimintaan osoitettuja alueita. Uudella esityksellä kuitenkin siirtymäajan paikka 700:ssa lyötäisiin kuitenkin lukkoon seuraavaksi 10 vuodeksi, jotta käyttäjäryhmillä olisi kohtuullisemmin aikaa mikrofoniostoksille.
Ääniala toivoo höllempiä rajoja
Suomalainen äänialan vaikuttaja, äänisuunnittelija Reima Saarinen pitää liikenne- ja viestintäministeriön esitystä oikean suuntaisena, vaikka se ei äänialaa toivotulla tavalla palvelekaan.
- Ministeriön ehdotuksessa taajuuden yläraja kulkee 700 MHz:ssä. Suomalainen ääniala yritti kovasti ajaa sitä, että taajuusalueen yläraja olisi saatu 90 megahertsiä korkeammalle. Saksa on jo tehnyt tämänkaltaisen päätöksen, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan suurin osa tällä hetkellä käytössä olevista lähettimistä operoi 700 MHz:n ylittävällä taajuusalueella. Enemmistö joutuu uusimaan laitteensa.
- Ehdotus on tekohengitystä. Aikaisemmin tiedettiin, että 800-alue tulee loppumaan vuoteen 2015 mennessä, mutta ei enempää. Kaikki investoinnit ovat olleet jumissa, koska kukaan ei tiennyt mihin ollaan menossa.
”Nyt on puhuttu hertseistä - joku päivä puhutaan euroista”
Arvion mukaan Suomessa on myyty langattomia mikrofoneja yli 100 000 kappaletta. Suurimman osan käyttämä 800-taajuus pyritään siirtämään kokonaan matkaviestimille vuonna 2015 koko Euroopassa.
Äänisuunnittelija Reima Saarinen haluaisi kääntää keskustelun painopisteen ruohonjuuritasolle.
- Nyt on puhuttu hertseistä, mutta joku päivä ruvetaan puhumaan euroista.
- Taajuusmuutos ei koske koko kansaa kuten digitaalisiin lähetyksiin siirtyminen TV:n puolella. Taajuuksien muuttamisesta aiheutuu kuitenkin yksittäisille käyttäjille, kuten pienille teattereille, jopa parin vuoden budjetin kokoiset kustannukset, Saarinen sanoo.
Lähde:
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/09/mikrofonit_eivat_paadykaan_romuksi_ihan_viela_1962119.htmlMielenkiinnolla seurannut tuota keskustelua ja koko asian älyttömyyttä. Isommin ei itseä koske, mutta ainakin yksi mikrofoni menee omasta pussista uusiksi. Monella menee paljon enemmän ja kulut joutuu maksamaan itse, ellei valmistaja vaivaudu tekemään "päivitystä", jolla saisi pelkän lähetinosan uusittua. Tosin maksaa sekin, se on varma.
Näitä vastaavia tuntuu tulevan milloin minkäkin asian osalta ja helposti aina vähätellään kuluja. Tuossa jutussa puhutaan yli 100000 mikrofonista. Parisataa per pala on vielä varsin halpa langaton ja jo sillä kuluja kertyisi 20+ miljoonaa suoraan laitehankinnoista, muusta oheistyöstä puhumattakaan. Ja kun selkeä varmuus uudesta taajuusalueesta puuttuu, niin pahimmillaan osa uusii laitteita kahteen kertaan. Ihan jokaisessa käytössä laadukkaan mikrofonin elinikä ei todellakaan pääty muutamassa vuodessa.
