Ydinvoiman riskit unohtuvat ilmastonmuutosta torjuttaessa
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id89297.htmlSuomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta vaikeuttaa ympäristöjärjestöjen kampanjointia ydinvoimaa vastaan. Tutkija arvioi, että kannattajat ovat onnistuneet markkinoimaan ydinvoiman keinona päästöjen vähentämiseksi. Tulevissa kampanjoissaan ympäristöjärjestöt pyrkivät kyseenalaistamaan tämän perustelun.
Ympäristöasioiden esilläoloa julkisuudessa tutkinut viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta arvoi, että teollisuus ja ydinvoimaa kannattavat poliitikot ovat onnistuneet tehokkaasti markkinoimaan ydinvoimaa keinona päästöjen hillitsemiseksi.
- Ydinvoimakriittinen keskustelu on vähäistä. Ilmastoargumentti on vahva, ja ydinvoimaa markkinoidaan jopa ratkaisuna, Väliverronen kuvailee.
Maailmalla onkin yleinen arvio, että kasvihuonekaasujen vähentämisestä solmittu Kioton sopimus lisää ydinvoiman rakentamista.
Mielipiteet ydinvoiman puolella
Vuonna 2007 tehdyn EU-tutkimuksen mukaan lähes joka seitsemäs oli sitä mieltä, että ydinvoimaa rakentamalla voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä
Mielipidetutkimuksilla on osoitettu, että myös Suomessa ydinvoiman kannatus on 2000-luvulla kasvanut jatkuvasti. Kannattajat perustelevat kuudetta ydinvoimalaa sillä, että kun viides on aikanaan hyväksytty, on linja jo valittu.
Helsingin yliopiston dosentin Thomas Wallgrenin mukaan ydinvoiman vastaisuus on kuitenkin laajaa:
- Mutta vastaisuus ei ole kovin aktiivista ja tämä johtuu ilmastonmuutoskeskustelusta, Wallgren arvioi.
Graeenpeacen ohjelmajohtaja Lammi uskoo myönteisen ydinvoimakäsityksen vielä muuttuvan:
- Kohta on kolme reaktorihakemusta sisällä, uusista jätehankkeista puhutaan ja kaksi ulkomaista yhtiötä on tulossa tekemään ydinsähköä myyntiin. Kyllä tämä herättää kysymyksiä ja uskon, että tästä tulee vielä vilkas keskustelu, Lammi arvioi.
Alhaisimmillaan ydinvoiman suosio oli vuonna 1986 sattuneen Tsernobilin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.
Kansalaisten huomio suuntautunut muualle
Professori Väliverrosen mukaan kansalaisaktiivisuus sinänsä ei ole vähentynyt. Tällä hetkellä mieliä vain kuohuttavat enemmän muut aiheet.
- Ydinvoima ei ole niin keskeinen aihe kuin vielä 1990-luvulla. Nyt esillä ovat enemmän ilmastonmuutos, metsien suojelu ja geenitekniikka, Väliverronen sanoo.
Väliverrosen mukaan keskustelu ympäristöongelmista kulkee aaltoliikkeenä, ja ydinvoiman vastustus voi pian taas kasvaa. Tällä hetkellä kuitenkaan edes Vihreät eivät näytä tekevän lisärakentamisesta hallituskysymystä.
Kun Teollisuuden voima viime perjantaina jätti hakemuksen kuudennesta voimalaitoksesta, vastustus jäi vaimeaksi. Eduskunnan edessä ja TVO:n tiedotustilaisuuden liepeillä järjestettiin mielenosoitukset, mutta mitään massaliikettä ei ole syntynyt.
Nykyisin mielenosoituksia järjestetään lähinnä paikkakunnilla, joissa suunnitellaan ydinvoimateollisuuden laitosten rakentamista. 1980-luvulla ydinvoimaa vastustavat mielenosoitukset keräsivätkin sankat joukot kaduille.
Aktiivisempaa kampanjointia
Greenpeacen ohjelmajohtajan Harri Lammin mukaan ydinvoiman vastainen kampanjointi voimistuu lähitulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että ydinvoimalla ei voi torjua ilmastonmuutosta, vaan tarmo olisi suunnattava uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen.
- On selvästi nähtävissä, että 90 prosenttia päästöistä tulee muualta kuin erillisestä sähköntuotannosta, esimerkiksi liikenteestä ja asuntojen lämmittämisestä. Ydinvoimalla ei voi korvata näitä päästöjä, Lammi kertoo.
Greenpeacen kaltaisten ydinvoiman vastustajien vastapuolella on kansainvälinen energiateollisuus, joka on palkannut lobbareikseen huippuvaikuttajia, kuten entiset demaripääministerit Paavo Lipposen ja Göran Perssonin.
