Suomi vaarassa jäädä kierrätyksen ambomaaksiTorstai 08.04.2010 klo 17:04
Asiasta KauppalehdessäLassila & Tikanoja runttaa kovin sanoin tuoreen jätelakiesityksen. Lausuntokierroksella oleva esitys on ajastaan jäljessä eikä se tee Suomesta kierrätysyhteiskuntaa, lataa L&T.L&T:n mukaan lakiesitys ei sisällä konkreettisia keinoja EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.
–
Uusi jätelaki on kirjoitettu edeltäjänsä tavoin jätteen hävittämisen näkökulmasta, kun samanaikaisesti EU:ssa Suomi on sitoutunut rakentamaan kierrätysyhteiskuntaa, L&T kirjoittaa lausunnossaan ympäristöministeriölle.
Suomi on ollut yksi kaatopaikkojen kuningasmaista verrattuna muihin kehittyneisiin eurooppalaisiin maihin. Suomi oli yhdyskuntajätteiden kierrättämisessä vanhojen EU-maiden vertailussa vuonna 2008 sijalla 12. Vain Portugali, Kreikka ja Ranska hyödyntävät jätteitä Suomea vähemmän raaka-aineina.
– Jätteen hävittämisen näkökulmasta kierrätys on uhka. Kaatopaikat ja jätteen massapolttolaitokset tarvitsevat kaiken materiaalivirran toimiakseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tästä syystä jätelakiesityksessä halutaan kaventaa kotitalouksien, seurakuntien, terveydenhuollon toimijoiden ja oppilaitosten oikeutta lajitella ja kierrättää jätteensä, L&T sanoo.
Sitran Ympäristöohjelman tavoitteena on kuitenkin rakentaa Suomesta johtava cleantech-maa. Uudistettava jätelaki on keskeinen väline tämän vision toteuttamisessa.
Kuluttajat haluavat kierrättää
– Törmäämme toistuvasti tilanteisiin, joissa kuluttajat kysyvät meiltä entistä kattavampia kierrätysmahdollisuuksia. Nykylaki estää monessa tilanteessa meitä tarjoamasta kuluttajille näitä palveluita. Uuden jätelain tulisi ehdottomasti korjata tämä epäkohta, L&T:n toimitusjohtaja Jari Sarjo toteaa.
L&T maalailee kuitenkin synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Yhtiön mukaan jätelakiesityksen toteutuminen antaisi kunnille entistä keskeisemmän roolin yhdyskuntajätevirtojen ohjaamisessa ja johtaisi yhdyskuntajätteiden laajamittaiseen massapolttamiseen Suomessa.
Kunnat ovat jo julkistettujen suunnitelmien mukaan investoimassa lähivuosina jätteiden massapolttolaitosverkostoon yli miljardi euroa, jolloin polttokapasiteetti kasvaisi nykyisestä noin miljoonasta tonnista yli kahteen miljoonaan tonniin. Koska jätettä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin polttolaitoksiin, laitokset tulevat tarvitsemaan myös kaupan ja teollisuuden kierrätysmateriaaleja, jolloin näiden sektoreiden kierrätysluvut heikentyvät.
