Tuulivoimaa

[pave]

Raahen seudulle suunnitellaan maatuulivoimapuistoa
29.7.2009 15:46

HS - kotimaa

Raahe. Raahen Kopsan alueelle Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellaan maatuulivoimapuiston rakentamista.

Haapavetisen Kanteleen Voima Oy:n tekemien selvitysten mukaan alueelle mahtuisi kolmisenkymmentä voimalayksikköä. Ne tuottaisivat sähköä noin 15 000 omakotitalon tarpeisiin. Yhtiön laskelmien mukaan puiston rakentaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 200 000 tonnia vuodessa.

Yhtiö aloittaa vuoden ajan kestävät mittaukset torstaina. Mittauksissa selvitetään muun muassa tuulen nopeutta ja suuntaa. Lisäksi Kanteleen Voima on aloittanut yhdessä Raahen kaupungin kanssa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin.

[Make]

Pari viikkoahan tuo jo on ollut, muttei tänne ole linkkiä tullut laitettua. Parempi kuitenkin myöhään, kunnei silloinkaan.
Eli: http://www.tuulivoimaopas.fi/


Yhtenäiset käytännöt tuulivoimarakentamiseen

Tuulivoimaopas on ennen kaikkea viranomaisille ja tuulivoimarakentajille suunnattu opas, johon on kerätty tuulivoiman lupa- ja kaavoitusmenettelyyn liittyvää tietoa. Tarkoituksena yhtenäistää käytäntöjä eri paikkakunnilla. Sivustoa pyritään aktiivisesti kehittäämään, jotta se vastaisi entistä paremmin tätä tarkoitusta.

Opas palvelee myös paikallisia päättäjiä ja asukkaita. Sivustolla voi tutustua tuulivoiman ympäristövaikutuksiin. Lisäksi sivuilla on tietoa tuulivoiman tuomista hyödyistä kuntatalouteen.

Tuulivoimaoppaan suunnitteluun ja tuottamiseen ovat osallistuneet ympäristöministeriö, Energiateollisuus ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Motiva. Oppaan on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiateollisuus ry.

Tuulivoimaopasta ylläpitää Motiva.

[Make]

Tuulivoimalat eivät juuri häiritse niiden lähialueilla asuvia ihmisiä, ilmenee Motivan kyselystä. Kyselyä varten haastateltiin 500 henkilöä Porissa ja Kemissä, jonne on jo rakennettu runsaasti tuulivoimaa.

Selvä enemmistö ei pitänyt tuulivoimaloita mitenkään häiritsevinä. Meluisina tuulivoimaloita piti hieman useampi kuin joka kymmenes, ja niiden maisemavaikutuksia ainakin jonkin verran häiritsevinä joka neljäs.

Motivan asiantuntijan Olli Laitisen mukaan näkemykset olivat jopa yllättävän myönteisiä, kun vertaa niitä moniin julkisuudessa esiintyneisiin mielipiteisiin. Myös erot eri sukupuolten, ikäryhmien ja paikkakuntien välillä olivat yllättävän vähäisiä.

Vastaavia tutkimuksia on aiemmin tehty paikkakunnilla, jonne vasta suunnitellaan tuulivoiman rakentamista. Etukäteen asenteet ovat yleensä olleet hieman kielteisempiä kuin sen jälkeen, kun myllyt ovat jo pyörimässä.

Lähde: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2200627

Ihan hyvää tuulivoiman kannaltahan tuollainen tarkottaa. Toisaalta kovin otollisista tutkimuskohteista ei sikäli puhuta, että esimerkiksi Porissa voimalat ovat osin tien varrella jonkinlaisella etäisyydellä lähimmistä taloista ja osa taas satama-alueella. Eli ei puhuta asutuksen viereen tuoduista myllyistä.

[pave]

"Tuulivoima pienentää kuluttajien sähkölaskua"  ..
28.07.2010

käy niinkuin Katainenkin `kiroaa´ suomalaista köyhää .. kenen pussia tää ilahduttaa -loppupelissä??

Miksi tuulivoimaa väitetään tehottomaksi ja kilpailukyvyttömäksi, kun totuus on päinvastainen? Kysymystä tarkastelevat investointipankkiiri Jérôme Guillet ja European Tribunen toimittaja John Evans New Scientist -lehdessä julkaistussa kurjoituksessaan.

Kirjoittajien mukaan useimmissa maissa tuulipuistot eivät saa suoraa valtion tukea. Sen sijaan valtiot takaavat tuulivoiman tuottajille pääsyn verkkoon, sekä minimihinnan, joka tuotetusta sähköstä maksetaan.

Käytännössä tämä voidaan toteuttaa kahdella tavalla: joko niin kutsutulla syöttötariffilla, tai velvoittamalla sähköntuottajat tuottamaan tietty osuus sähköstä uusiutuvilla energianlähteillä.

Syöttötariffin tapauksessa maksajina ovat siirtoyhtiöt, ja uusiutuvan energian velvoitteen tapauksessa sähköntuottajat. Vaikka menettelyt eivät perustukaan suoraan valtion tukeen, maksavat veronmaksajat niistä lopulta sähkölaskussaan.

Guilletin ja Evansin mukaan järjestelmä kuitenkin johtaa siihen, että lopulta kuluttajan sähkölasku on pienempi, sillä Euroopan sähkömarkkinat perustuvat marginaalihinnoitteluun. Marginaalihinnalla tarkoitetaan sähkön siirtoyhtiön kullakin hetkellä maksamaa korkeinta sähkön spot-hintaa.

Sähkön spot-hinta on korkeimmillaan, kun peruskuormaa ajavat laitokset, kuten ydin-, vesi- tai hiilivoimalat eivät pysty kattamaan sähköntarvetta. Tällöin on turvauduttava huippulaitoksiin, joiden tuotannon marginaalihinnat ovat korkeat. Huippuvoimalaitosten käyttö nostaa sähkön spot-hintaa.

Kirjoittajien mukaan tuulivoima muuttaa markkinoiden dynamiikkaa: tuulisina päivinä tuulivoimalat varmistavat sen, että huippuvoimalaitoksia ei tarvitse käynnistää.

Toisin sanoen, kun tuulta on vähän tai ei lainkaan, markkinat toimivat kuten ennenkin. Sen sijaan, kun tuulivoimaa on runsaasti saatavilla, se hillitsee sähkön hintapiikkejä. Tuloksena sähkön kuluttajahinta on alhaisempi kuin ilman tuulivoimaa.

Kirjoittajien mukaan tämän merit order effect (MOE) -ilmiön vuoksi sähkön megawattihinta on 3-23 euroa alhaisempi kuin ilman tuulivoimaa niissä maissa, joissa tuulivoiman osuus on kohtuullinen. Fraunhofer ISI -tutkimuslaitoksen raportin mukaan saksalaiset kuluttajat säästävät tuulivoiman ansiosta jopa 5 miljardia euroa vuodessa.

Guillet ja Evans arvelevat, että suuret energiantuottajat välttävät tuulivoimaan investoimista juuri MOE-ilmiön vuoksi. Se vähentää sitä voittoa, jonka energiantuottajat saavat, kun sähkön spot-hinta on korkealla.

Markkinoihin perustuvat investointipäätökset suosivat lyhyen tähtäimen voittoja. Niitä saadaan rakentamalla voimalaitoksia, joiden pääomakustannukset ovat pienet, ja marginaalituotannon kustannukset suuret.

Kirjoittajat väittävät, että ilman uusiutuvan energian tukia Euroopassa olisi investoitu viime vuosina ainoastaan maakaasuvoimalaitoksiin. Tämän seurauksena Eurooppa olisi entistä haavoittuvaisempi kaasun tuonnin epävarmuustekijöille.

Sähkömarkkina voi kehittyä suuntaan, jossa verkkoyhtiöt maksavat tuottajille kiinteää hintaa sähköstä. Tällaisessa tilanteessa tuulivoima olisi kilpailukykyinen tuotantomuoto ilman tukiakin, Guillet ja Evans kirjoittavat.

CO2-raportti

[pave]

Tuulivoimamittauksissa lupaavia tuloksia Juvalla
6.9.2010

uutiseen



Tuulivoimalaa varten Juvalla tehdyt tuulimittaukset ovat antaneet lupaavia tuloksia. Kahdesta tuulivoimalasta on jätetty rakennuslupahakemukset.

Saimaan Woimassa tehdään parhaillaan kannattavuuslaskelmia. Tuulivoimayhtiöstä kolmanneksen omistavan Suur-Savon Sähkön kehitysjohtaja Juha Lohjala kertoo, että rakennuslupahakemukset kahdesta tuulivoimalasta on jätetty Juvan kuntaan. Yhden voimalan koko on 3 megawattia.

- Mittaustuloksia pitää vielä verrata edellisiin vuosiin, jotta saadaan selville, kannattaako voimaloita rakentaa, sanoo Lohjala.

Lopulliset päätökset voimaloiden rakentamisesta tehdään, kun kannattavuuslaskelmat saadaan valmiiksi.

Juvan Loukeenvuorella aloitettiin tuulimittaukset kesällä 2009.




Ympäristövaikutukset

Tuulivoima lasketaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Tuulisähkön tuotannossa ei synny hiilidioksidi- eikä muitakaan päästöjä, kuten rikkiä, typpeä tai pienhiukkasia. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy ääni-, eliöstö-, maankäyttö- tai maisemavaikutukset. Lapojen pyöriminen voi aiheuttaa välkkymistä ja heijastukset ja varjot voivat näkyä kauas. Materiaaleista teräs on helposti kierrätettävää. Lasikuitu- ja komposiittiosien kierrätystä ei toistaiseksi ole järjestetty.

Melu

Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4 000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Tuulivoimateollisuuden etujärjestön American Wind Energy Associationin (AWEA) mukaan modernit tuuliturbiinit ovat hiljaisia: tuulen ääni on usein voimakkaampaa kuin tuuliturbiinin. Voimalatornin lähtötasomelu on noin 100–110 dB(A). Suomessa toteutetuilla mittauksilla on todettu, että yksittäisen tuulivoimalan melu on merkittävä vain voimalan välittömässä läheisyydessä. 40 dB:n raja kulkee noin 200–300 metrin etäisyydellä voimalasta, ja 45 dB:n noin 100–200 metriä voimalasta. Useamman kymmenen voimalayksikön merituulipuisto aiheuttaa merkittävästi taustamelusta erottuvaa ääntä vain alueen sisällä ja läheisyydessä: 45 dB raja kulkee vajaan kilometrin etäisyydellä reunimmaisista voimalayksiköistä.

Melun vaimennusmahdollisuudet

Generaattorikoneiston ja vaihteiston vaimennus perustuu pitkälti laitteiden kotelointiin sekä käyntivärähtelyn vaimentamiseen erottamalla laitteen kiinnityspinta mastorungosta. Vaihteiston vaimennuksessa voidaan lisäksi suunnitteluvaiheessa optimoida hammasvälit vaihteistotaajuuden muuttamiseksi. Jäähdytysilman vaimennus voidaan hoitaa perinteisillä ilmakanavavaimentimilla tai valitsemalla jäädytysmoottori, jossa ilman virtausnopeutta on pienennetty.

Lintukuolemat

AWEA:n mukaan USA:ssa lintuja kuolee 3–5 turbiinia kohti vuodessa. Suomessa vastaava luku on noin 1–1,5. Lintukuolemat riippuvat alueen linnustosta ja niihin on mahdollista vaikuttaa tuulivoiman sijoittelulla. Esimerkiksi Tanskan Nystedin tuulipuistossa (165 MW) kuolee vuosittain 40–50 haahkaa.Toisaalta Kaliforniassa Altamontin tuulipuistossa kuolee vuosittain 1870–4310 begin_of_the_skype_highlighting              1870–4310      end_of_the_skype_highlighting lintua, joukossa myös satoja haukkoja ja pöllöjä sekä muita suuria petolintuja. Tuulipuisto sijaitsee kriittisellä muuttoreitillä, joten sillä voi olla varsin suurta merkitystä lintukannalle. Ympäristöjärjestö CBD vei 2004 tuulipuiston omistavan yhtiön oikeuteen tilanteen johdosta.

Ympäristöjärjestöjen kanta tuulivoiman haittoihin

Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki on asettanut tuulivoiman sijoittamiselle kriteerejä. Niiden mukaan tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille maisema-, linnusto-, kulttuuriperintö-, tai luonnonsuojelualueille. Tällaisiksi alueiksi järjestö laskee Luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet, Natura 2000 -alueet, erämaa-alueet, kaavojen suojelualuevaraukset, Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, Kansallismaisema-teoksessa mainitut maisema-alueet, UNESCO:n maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä FINIBA-linnustoalueet.

Lintujärjestö Birdlifen mukaan tuulivoimaloiden karttamista ruokailussa tai yöpymispaikkojen valinnassa ovat osoittaneet erityisesti vesi- ja kosteikkolinnut mm. Suomessa runsaat sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, töyhtöhyyppä ja harmaalokki. Järjestö pitää tärkeänä, että tuulivoimaloiden sijaintia valitessa huomioidaan seuraavia tekijöitä: suurien pesimäyhdyskuntien tai tärkeiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen läheisyys, lintujen muuttoreittein sijainti suhteessa voimaloihin, lintujen esiintymisen vuodenaikaisvaihtelu ja meri- tai maakotkien yleisyys alueella.






Ja mikä ettei tämä kannata -"maalaisjärjellä" = on ainakin saasteetonta pyörittää?
.. jos vertaa esim. kivihiileen tai öljyyn.

[pave]

Maailman suurin merituulipuisto aukeaa tänään
23.09.2010


Uutiseen

Maailman suurin merituulipuisto, Thanet, aukeaa virallisesti tänään Britannian rannikolla, kertoo Guardian.

Valtaosa puiston rakentamiseen investoiduista rahoista on mennyt muille kuin brittiyrityksille, jotka ovat saaneet osakseen noin 20 prosentin osuuden projektin töistä. Suurimman siivun projektista vei tanskalainen Vestas.

Asia huolettaa Britannian poliitikkoja, koska puhtaamman energian lisääntyvästä rakentamisesta ja tuotannon lisäämisestä on kaavailtu myös lääkettä työttömyyteen ja maan talouden elpymiseen.

Thanet-puiston rakennuttaneen Vattenfallin mukaan brittiyrityksiä on käytetty projektissa aina kun se on ollut mahdollista.

Thanetin tuulivoimapuisto ei ole pitkään maailman suurin, sillä sen lähettyville rakennetaan suurempaa puistoa joka aukeaa ensi vuonna. Kyseisestä London Array -projektista brittiyritysten osuus on vielä pienempi, noin 10 prosenttia.

[Make]

Monet alle kymmenen tuulivoimalan tuulipuistot ovat vaarassa jäädä toteutumatta, jos kantaverkkoyhtiö Fingrid ottaa käyttöön suunnittelemansa liittymismaksut. Fingrid perustelee uusia hintojaan kantaverkon käyttövarmuudella. Yhtiö haluaa sähkön moottoritielle vain suuret toimijat.

Lappeenrannan Muukonkankaalle on suunniteltu seitsemän tuulivoimalan aluetta. Alue on tuulivoimatuotantoon mitä parhain. Pohjavesialue ei sovellu muulle teollisuudelle, Kuutostie ja läheiset moottori- ja ampumaurheilukeskukset pitävät ääntä jo valmiiksi ja kantaverkkolinja kulkee vieressä. Tarvittavat luonto- ja ympäristöselvitykset on jo tehty, epävarmuus leijuu silti ilmassa.

-Tällä hetkellä odottelemme puolustusvoimien tutkaselvitystä. Samoin Fingridin uudet liittymismaksut luovat meille taloudellista epävarmuutta, kertoo Tuulisaimaa Oy:n toimitusjohtaja Petteri Laaksonen.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid suunnittelee kantaverkkoonsa uutta liittymämaksua. Maksu olisi edullisempi suurille toimijoille ja nykyistä kalliimpi pienille alle kymmenen tuulivoimalan keskittymille . Esimerkiksi Muukonkankaan tuulipuisto joutuisi maksamaan kantaverkkoon liittymisestään yhdellä kertaa puoli miljoonaa euroa. Nykyisillä periaatteilla verkkoon liittyminen olisi maksanut noin tuhat euroa kuukaudessa.

- Tähän emme ole voineet varautua kannattavuuslaskelmissamme, jotka on tehty jo hankkeen alkuvaiheessa, sanoo Laaksonen.

Laaksosen mukaan yhtiö ehti solmia sähkösopimukset sekä Muukonkankaalle että Ruokolahdelle suunnitellulle puistolle heinäkuussa. Tuulisaimaa toivoo, että uusi hinnoittelu ei koske jo solmittuja sopimuksia.

Fingrid ohjaa liittymiä hinnoittelulla

Myös Suomen tuulivoimayhdistys kritisoi pelisääntöjen muuttamista kesken kaiken. Yhdistyksen puheenjohtajan Jari Suomisen mukaan pahimmillaan vuosia suunnitellut hankkeet voivat kaatua.

- Kaikki suunnitelmat on tehty olemassa olevan käytännön mukaan. Suunnittelun perusteet menevät verkkoliitännässä uusiksi. Verkkoliitäntä on kuitenkin yksi oleellinen tekijä, kun näitä hankkeita suunnitellaan, sanoo Suominen.

Tuulivoimayhdistys on antanut lausuntonsa Energiamarkkinavirastolle.

Fingridin käyttö- ja palvelupäällikkö Petri Parviainen perustelee esitystä kantaverkon käyttövarmuudella.

- Ei kantaverkko ole tarkoitettu kaikkien käyttöön. Pienten paikka on jakeluverkossa, sanoo Parviainen.

Parviaisen mukaan liittyminen kantaverkkoon on tähän asti ollut Suomessa Euroopan halvinta. Uusiutuvan energian syöttötariffien eli sähkön takuuhinnan tultua voimaan kantaverkkoon on tunkua. Fingridillä on 1,7 miljoonan investointiohjelma, jolla ylläpidetään kantaverkon käyttövarmuutta.

Hinnoittelulla ohjataan pienemmät toimijat jännitteeltään pienempään verkkoon. Parviainen uskoo, että tällä järjestelyllä toteutuu Suomen tavoite tuulivoiman lisäämiseksi 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.

- Liittymismaksu on halvempi suurille tuulivoimapuistoille. Vain niillä me saamme tuulivoimatavoitteen saavutettua.

Parviaisen mukaan sopivimmat paikat suurille tuulivoimapuistoille löytyvät rannikoilta.

- Ei tämä maksu ole kynnyskysymys, vaan kaavoitus, maankäyttö ja rahoitus.

Alan professori tyrmää esityksen

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuuliteknologian professori Olli Pyrhönen ei pidä Fingridin suunnitelmia järkevinä. Hänen mukaansa pienet tuulivoimapuistot tarvitsevat myös jännitteeltään suurempaa sähköverkkoa.

- Teknisesti ja taloudellisesti tuulivoimapuiston liittäminen sähkön jakeluverkkoon ei ole järkevää, sanoo Pyrhönen.

Monet vireillä olevista hankkeista on suunniteltu nimenomaan kantaverkon lähelle. Jakeluverkkoon liittäminen vaatisi uusien linjojen rakentamista, joka tarkoittaisi uusia selvityksiä.

Pyrhönen ei kannattaisi myöskään suuria tuulivoimapuistoja.

- Ihmettelen mistä Suomesta löytyvät sellaiset paikat, jotka soveltuvat sadan tuulimyllyn alueiksi? Suuret tuulivoimapuistot ovat olleet vastatuulessa.

Pyrhösen mielestä suurissa tuottajissa voi olla myös tekninen ongelma.

- Jos tuulivoiman tuotanto on hajautettu ympäri maata, on myös tasaisempaa energiantuotantoa. Yhden suuren yksikön tehonvaihtelu voi olla myös kantaverkolle ongelma.

Tuuliteknologian professori Pyrhönen ihmettelee, ettei kukaan Suomessa koordinoi tuulivoimatuotannon synnyttämistä.

- Nyt joka viranomainen keksii erikseen, mitä haittaa tuulivoimasta voi olla. Vaikka poliittinen tahto tuulivoimatuotannon lisäämisestä on olemassa, käytännöntason esteitä ei ole poistettu.

Pyrhönen itse on Tuulisaimaa-yhtiön osakkaana.

Energiamarkkinavirasto ei puutu hintaan

Energiamarkkinavirasto kokoaa Fingridin uusista hinnoitteluperiaatteista annetut lausunnot. Virasto ilmoittaa oman kantansa muutaman viikon kuluessa.

- Me katsomme ovatko hinnoitteluperiaatteet oikeudenmukaisia, mutta me emme voi puuttua itse hintaan, selvittää ryhmäpäällikkö Simo Nurmi.

Vaikka hallitus on tehnyt periaatepäätöksen tuulivoiman lisäämisestä, ei tuulivoimaa voi olemassa olevan lainsäädännön mukaan suosia.

- Uusi hinnoitteluperiaate kohtelee kaikkia energiamuotoja tasapuolisesti, sanoo Nurmi.

Hänen mielestään energiamarkkinoiden pelisäännöt ovat alalle tulijoille vielä outoja. Sen sijaan vanhat toimivat jo tietävät millä perusteella maksut määräytyvät.

Fingridin hinnat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2012 alusta. Alustavasti solmituille sopimuksille on siirtymäaika puoli vuotta.

Lähde: http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/08/pienet_tuulivoimahankkeet_uhkaavat_kaatua_2810472.html


Molempien kanta on tuossa asiassa jokseenkin ymmärrettävä. Eli nyt odottelemme, mitä asian tiimoilta tapahtuu. Tosin kaikki suunnitellut tuulipuistot tuskin missään tapauksessa tulevat toteutumaan. Jo yksittäisen myllyn osalta vastustus tuntuu olevan niin kovaa monessa paikassa.

[kone]

Suomessa satoja tuulivoimalle sopivia alueita
17.11.2011

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3199

Suomesta löytyy tällä hetkellä 289 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Näille alueille rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti voisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia. Tämä selviää ympäristöministeriön koostamasta maakuntien liittojen tuulivoimaselvitysten yhteenvedosta.

"Tämä osoittaa, että Suomeen voidaan rakentaa runsaasti tuulivoimaa, jos alueella on siihen halukkuutta. Tuotannon kannattavuus ja tekniset toteutusmahdollisuudet vaihtelevat alueittain, joten on tärkeää muistaa, että nämä tulokset ovat vasta lähtökohta tuulivoimarakentamisen suunnittelulle", sanoo asuntoministeri Krista Kiuru.

Tuulivoimalan korkeus vaikuttaa huomattavasti tuotantoon, joten kannattavien alueiden löytäminen sisämaasta edellyttää usein nykyistä korkeampien tuulivoimaloiden rakentamista. Sisämaassa tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita sijaitsee eniten Pohjois-Pohjanmaalla.

Yhteenveto perustuu maakuntien liittojen vuosien 2010-2011 aikana tekemiin selvityksiin, joissa kartoitettiin eri alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Nyt kartoitettujen alueiden lisäksi maakuntien liittojen selvityksissä on löydetty saman verran tuulivoimalle mahdollisesti soveltuvia alueita, joiden osalta selvitykset ovat vielä kesken.

Kaavoitus avainasemassa tuulivoimarakentamisen edistämisessä

Ympäristöministeriö tukee avustuksilla maakuntien liittojen ja kuntien tuulivoimaa ohjaavaa kaavoitusta tuulivoimatuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Ennen kuin tuulivoimaa käsittelevät maakuntakaavat ovat valmiit, voidaan tuulivoimarakentamista suunnitella suoraan kuntakaavoituksella eli yleis- tai asemakaavalla. Huhtikuun alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella.

"Ensimmäiset lakimuutoksen mukaiset yleiskaavat ovat nyt valmistuneet, ja vaikuttaa siltä, että lakimuutos on tuonut uuden ja toimivan suunnitteluvälineen tuulivoimarakentamiseen", ministeri Kiuru kertoo.

"Vaikka tuulivoiman kaavoitus- ja lupamenettelyt ovat ajan tasalla, hankkeiden etenemistä ovat hidastaneet voimakkaat ja keskenään varsin ristiriitaiset näkemykset ja ennakkoluulot tuulivoimaa kohtaan. Pelkästään hankkeiden ja suunnitteluprosessien kiirehtimisellä ei tätä ennakkoasennetta voida muuksi muuttaa. Kaikkien osapuolten onkin nyt panostettava tosissaan siihen, että yleinen asenneilmapiiri saadaan muuttumaan. Tavoitteeksi on asetettava se, että tuulivoimalat kuuluvat luontevana osana maisemaan ja että niiden avulla edistämme yhteistä tavoitettamme ilmastotalkoissa", ministeri painottaa.

Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa niin, että vuonna 2020 Suomen tuulivoimakapasiteetti on noin 2000-2500 megawattia. Tällöin tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus tulee olemaan noin kuusi prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Tällä hetkellä Suomessa on 130 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä noin 200 megawattia.

Valmisteilla ohjeistus kaavoitus- ja lupamenettelyn tueksi

Tuulisuuden kannalta parhailla alueilla, kuten esimerkiksi rannikolla, on runsaasti muun muassa loma-asutusta, suojelualueita ja puolustusvoimien toimintaa, joiden kanssa tuulivoimarakentaminen on sovitettava yhteen.

"Tuulivoimarakentamisen lisääminen edellyttää hyvää suunnittelua ja vuorovaikutusta sekä viranomaisten ja tuulivoimayrittäjien että paikallisten asukkaiden kesken. Kaavoituksella on keskeinen rooli erilaisten näkemysten yhteen sovittajana", ministeri Kiuru sanoo.

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan ohjeistusta tuulivoimarakentamisen kaavoitus- ja lupamenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista sujuvan ja laadukkaan suunnittelun edistämiseksi. Ohjeistuksen luonnos lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta, ja tavoitteena on, että se valmistuu kesään mennessä.

[kone]

Tanskan energiasta pian puolet on tuulten tuomaa
julkaistu eilen 25.11.

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/11/tanskan_energiasta_pian_puolet_on_tuulten_tuomaa_3058729.html

Tanska kaavailee tuottavansa puolet maansa energiantarpeesta tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite sisältyy ohjelmaan, jonka ympäristö- ja energiaministeri Martin Lidegaard esitteli perjantaina. Nykyisin tuulella tuotetaan Tanskassa noin viidennes energiasta.

Tanska pyrkii täysin eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Niiden sijalle otetaan tuulivoimaa, biomassaa ja biokaasua, ja Tanskasta on myös tultava paljon nykyistä energiatehokkaampi, Lidegaard sanoo.

Syyskuussa valtaan tullut keskusta-vasemmistolainen hallitus on jatkanut oikeistolaisen edeltäjänsä energiapolitiikkaa. Tavoitteet kuitenkin asetetaan korkeammalle, uusi hallitus sanoo. Oikeistohallituksen tavoite vuoden 2020 tuulivoimaprosentiksi oli 42.

Energiaohjelmaan aiotaan nyt sijoittaa 750 miljoonaa kruunua. Edellinen hallitus kaavaili 480 miljoonan euron satsausta.

Rahat kerätään kuluttajilta ja yrityksiltä korottamalla energian hintaa. Samalla tanskalaisia kannustetaan parantamaan rakennusten lämpöeristystä. Hallitus arvioi, että kuluttajat voivat leikata energiankulutuksestaan 8 - 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Hallitus aikoo neuvotella oppositiopuolueiden kanssa, jotta energiaohjelmaan ei kajottaisi, vaikka valta Tanskassa taas vaihtuisikin. Oikeisto-oppositio on kuitenkin ottanut aloitteen viileästi vastaan.

[kone]

Siirsin kaikki tuulivoima aiheet tänne.
(ja jatkossakin pyrin kaikki tähän samaan aihealueeseen).

Onnistuneesti  : D )