Juu, kun en oo expertin pena näissä energia asioissa. Pohtinut kuitenkin ja kun noita lisää tulee, siis ydinvoimaa ja kun tuosta lukenut ja uutisia kuunnellut, niin eipä tuo "viides " ole mikään maailmoja pelastava, mielummin JÄRISTYYÄVÄ -järkyttävä.
Eihän se maailmoja pelasta. Kunhan nyt hieman antaisi lisäaikaa miettiä, mistä sitä sähköä oikein saadaan aikaiseksi.
Jos noita uutisia uskominen, duunareista sen verran, että tässä YLI vuoden seurannut ihan läheltä mitä jälkeä ihan peruskorjauksissa.
Eheei oo ammattitaitoa edes näitä tekemään. Ja mitä sitten tuolta "viidenneltä" niin jos ei edes perusteet ole vaatimuksen mukaisia ja sit ne "kohtaavat erot" jos ei osu edes samoille senteille...
En epäile, etteikö mukana olisi monenlaista rakennusmiestä. Mutta voisiko kuitenkin olla niin, että sitä rakentamista seurattaisiin "hieman" tarkemmin ja tiukemmalla seulalla, mitä vaikkapa edellisten voimaloiden osalta? Silloinhan ne virheet tulevat varmemmin huomattua rakennusvaiheessa, eikä niitä jää valmiiseen.
Yksi näkökohta asiaan on sekin, ettei ydinvoimala ole jokaiselta osin ole mitenkään täysin omanlaistaan tekniikkaa. Itse reaktoriin liittyviltä osin tottakai, mutta muuten laitos noudattaa pitkälti samoja periaatteita, mitä esimerkiksi hiilivoimala. Ei se generaattori tiedä, onko höyry tuotettu millaisella lämmönlähteellä. Tosin laitostyypistä riippuen generaattorikierto on radioaktiivinen.
tulee vain mieleen tuo poksahtanut v1986 monumentti.
Tulee varmaan monelle muullekkin, muttei saisi tulla. Yhteistä kun laitoksilla on hieman kärjistäen ainoastaan sen verran, että molemmat ovat nimeltään ydinvoimaloita.
Tshernobylilin nelosreaktori, kuten muutkin ko laitoksen reaktorit ovat grafiittihidasteista RMBK-1000-tyyppiä. Tämäntyyppistä reaktoria ei ole muualla, kuin Venäjällä, eikä niitä ole sielläkään rakennettu T:n jälkeen. Muutama näkökohta:
- Grafiitti on tulenarkaa. Syttyessään vaikea sammuttaa ja vaikutti isolta osaltaan onnettomuuteen.
- Reaktorityypissä useita suunnitteluvirheitä, mm pikasulun puute. Eli säätösauvojen ajo reaktoriin kesti nopeimmillaankin noin 20 sekuntia.
- Ei ilmatiivistä suojarakennusta.
- Positiivinen aukkokerroin. Eli tietyillä osatehoilla ajettaessa reaktorin teho pyrkii kasvamaan. T:n tapauksessa tämä aiheutti hallitsemattoman tehopiikin.
- Ehkä kaikkein kiinnostavin näkökohta on reaktorin suunnittelu niin, että polttoainesauvoja voidaan vaihtaa "lennossa". Eli suomeksi reaktorityyppi oli suunnilteltu pitkälti asekelpoisen plutoniumin tuottamista silmälläpitäen.
Lista ei ole mikään täydellinen, mutta muutama näkökohta asian sulatteluun.
Ja lisätään vielä senverran, että Suomeen tulee Venäjältä tälläkin hetkellä kohtuullinen määrä sähköä. Tilanne näkyy reaaliajassa tuolla:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/Tämä tuotava sähkö tuotetaan Leningradin ydinvoimalaitoksessa, josta usein puhutaan Sosnovyi Borin laitoksena. Ko laitoksen tuotannosta noin 25% tuodaan meille. Mielenkiintoinen näkökohta saadaan, kun katsoo laitoksen sijainnin kartalla. Ei ole kovin kaukana meistä. Ja toinen saadaan sillä, että ko laitoksen 1. ja 2. yksikkö ovat vanhimmat RMBK-1000-tyyppiset reaktorit. 3. ja 4. ovat toista sukupolvea, mutta mihinkään turvanormeihin nuo eivät mahdu. Ja tyyppi on nimenomaan sama, mitä T:n turmareaktori.
Ite olen miettinyt tuota tuulivoimaa, meillä kuitenkin vielä alueita, missä ei käydä kuin kausiluontoisesti ja jos siitä ruvetaan saivartelemaan esteellistä, et ei rakenneta kun on rumaa. Mitä sitten jos sinne yks tuhannen myllyn laitos, keskelle "ei mitään" .. (polkupyörällä ajellut ympäri Suomea, niin kyllähän tuolla alueita riittää ja jos sitä sitten hyödyntämään alavien maiden politiikkaa, niin mikä jottei Pohjanmaatakin, mutta pohjosissa on korpia ja saloja, niin sinne sitä muutamia työpaikkoja).
Kunhan saataisiin edes joku yksittäinen mylly jonnekkin ilman tappelua ja ilman syöttötariffeja. Ja myös puolueettomat laskelmat, paljonko tuulivoiman kokonaiskuormitus ympäristöön on. Jos voimaloita joudutaan rakentamaan merelle, niin sitä enemmän syntyy kuormitusta.
Ja tuulivoiman huono puoli on se, ettei sen tuotanto ole vakaata. Jos voimaloita olisi kautta Suomen, tuottaisi osa käytännössä aina. Mutta vaihtoehtoista tuotantoa tarvittaisiin kuitenkin paljon.
Lahteenkin tuupattiin biolaitos ja vieressä hake, hiili ja mitä vielä ... polttoa, niin niitä vain lisää. Eikös Turun suunnalla ollut myös jokin biolaitos, vai oliko se vain et sinnekin pitäis. Nythän sitä bio raaka-ainetta kuljetetaan Ruotsiin (se kanssa yhtä laatua hölmöläisten toimintaa, rakentais sitä sitten Suomeen sen vedrran laitoksia että palais täällä). Meinaan jo sitä 65 mil.tonniakin menee hukkaan, sitä ruokaa, niin kyllähän tuossa määrässä on jo polttamista.
Jätteen poltto alkaa olla siinä mitassa, että siitä itse polttoaineesta, siis jätteestä, kilpaillaan. Ja kuitenkin tavoite on pyrkiä vähentämään jätteen syntyä. Eli yhtälö ei toimi.
Hiilen poltto on oikeastaan se, mistä itse luopuisin ensimmäisenä. En tiedä, ymmärtääkö monikaan niitä määriä, mitä Suomessakin hiiltä palaa vuodessa. Saati niitä määriä päästöjä, mitä tästä aiheutuu. Valitettavasti satamiin tai voimalaitosten läheisyyteen ei juuri pääsyä ole, mutta monelle olisi avartava kokemus käydä seisomassa muutaman kuukauden hiilitarpeen vierellä tai vaikkapa Panamax-kokoisen laivan vieressä. Mittakaavat ovat tolkuttoman suuria. Enkä ole ainakaan vielä vakuuttunut ajatuksesta hiilidioksidin talteenotosta ja pumppaamisesta maan alle. Toisaalta näitä ajatuksia on kuopattu jo alkumetreillä kalleudenkin takia.
Biopuoli on oma lukunsa, sitä voidaan tiettyyn rajaan saakka kasvattaa, mutta mitään mahdollisuutta ei ole kattaa kuin pieni osa tuotantotarpeesta sillä. Eikä polttaminen ole kestävin tapa, vaikka nykyaikaiset poltto- ja suodatintekniikat ovatkin melkoisen pitkällevietyjä.
Ja eikös sitä ole nuo aurinkopanelitkin tehneet "tulosta" ... tuloa, jotain olin lukevinani, että tekniikkaa petrannut niissäkin. (uutista en nyt vain löydä, googlettamallakaan).
Taisi olla Tekniikka ja talous, mikä tuota ainakin uutisoi. Siis tuottoa pakkasella on saatu viilattua parempaan. Mutta pitkä tie on vielä kuljettavana ja kun ajatellaan tätä meneillään olevaa vuodenaikaa, niin eipä täällä millään paneelilla tee käytännössä mitään. Eikä sitä sähköä voida edes varastoida kesällä talvea varten. Vastaavasti taas kulutus on suurinta talvella.
Koko asiasta unohtuu vielä kuitenkin sellainen asia, kuin liikenne. Kulutusta voidaan saada säätämällä pudotettua, mutta samaan aikaan ollaan menossa kohden sähköautoja. 100000 suomalaista menee kohta aamulla töihin sähköautollaan ja lykkää johdon seinään. Jostain sekin sähkö on tultava. Samaten junaliikennettä pyritään lisäämään, mikä on toki järkevää. Sähkön kulutus kuitenkin kasvaa sitämukaa, mitä enemmän maantieltä siirretään dieselpelien päältä tavaraa kiskoille.