Ilmastosopimus Durban - Suomi mitä tuo tullessaan

[kone]

Vai saako mennä ?




DURBAN.

Tämä ei saa mennä läpi. Ambitiotaso on niin heikko, että se pahentaa tilannetta jopa vuoden takaiseen (Cancúnin kokous) nähden. Aikaa on hukattu taas vuosi", sanoo WWF:n ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas Vihreälle Langalle Durbanissa.


http://www.vihrealanka.fi/uutiset/t%C3%A4m%C3%A4-luonnos-ei-saa-menn%C3%A4-l%C3%A4pi

"Esityksessä pitäisi olla peaking year (vuosi, jolloin päästöt lähtevät laskuun), selvät päästövähennysten prosenttiosuudet (teollisuusmailla 25–40) ja gigatonni-gap (tieteellisen ja poliittisen päästövähennystavoitteen ero)."

Järjestöt ja Euroopan unioni pitävät vuotta 2015 takarajana globaalisti kattavan sopimuksen tekemiselle, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pitää hallittavissa. Sopimus tulisi voimaan viimeistään 2020.

EU:n kehitysmaista kokoaman koalition vastapoolina ovat suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Ne haluavat siirtää kattavan sopimuksen tekemistä vuosikymmenen lopulle ja voimaantuloa yli kymmenen vuoden päähän.

Durbanissa saatetaan saada jatkoa Kioton pöytäkirjalle. Näillä näkymin 2013 alkavasta jatkokaudesta poistuisivat kuitenkin Kanada, Venäjä ja Japani, joten pöytäkirjan vähennysvelvoitteet kattaisivat vain noin 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasuista.

[kone]

Hyväksykää Durbanin neuvottelutulos!

Ilmastoneuvotteluissa sopimuspaperi pöydällä - hyväksyntää odotetaan

YLE`n uutiseen


Durbanissa koolla oleva ilmastohuippukokous on huipentumassa viimeiseen näytökseensä. Neuvottelujen puheenjohtaja, Etelä-Afrikan ulkoministeri Maite Nkoana-Mashabane kehottaa maailman valtioita hyväksymään ehdotetun sopimusluonnoksen.

Nkoana-Mashabane vetosi kokouksen 194:ään osanottajavaltioon laittamaan kansalliset etunsa syrjään planeetan pelastamiseksi.

- Hyväksykää Durbanin neuvottelutulos! Maailma katsoo teihin, maailma odottaa, Nkoana-Mashabane sanoi kokouksen päätösistunnossa.

Neuvottelutulos on tehty EU-maiden esityksen pohjalta. Se koostuu neljästä osasta, josta tärkein on Kioton ilmastosopimuksen jatkaminen vuoteen 2017 loppuun saakka. Sopimuksessa velvoitettaisiin Kioton sopimukseen kuulumattomat maat tekemään ilmastopäästöjen leikkauksia, mistä laadittaisiin tarkemmat tavoitteet vuoteen 2020 mennessä.

Nkoana-Mashabane myönsi, ettei Durbanin neuvottelutulos ole täydellinen. Luonnos on kuitenkin kattava, tasapainoinen ja luotettava, Nkoana-Mashabane sanoi.

Sopimusluonnoksen takana on suuri enemmistö maailman maista. Sen esteenä ovat kuitenkin Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Yhdysvallat haluaa, että kaikkia saastuttajia kohdeltaisiin yhtäläisin kriteerein. Kiina ja Intia taas haluavat ensiksi varmistaa, ettei ilmastopolitiikka hidasta niiden talouskasvua.

Luonnoksessa on erilaisia ongelmia. Se on mm. ristiriidassa EU:n omien sitoumusten kanssa. Sopimuksessa on teknisiä hankaluuksia, jotka liittyvät mm. valtioiden omiin päästölupiin ja metsien vaikutuksen laskentatapaan.

Sopimuksen hyväksymisellä on kiire, sillä kokouksen piti päättyä jo eilen perjantaina. Osa kokousedustajista joutuu lähtemään pois jo lauantai-iltana ja loputkin viimeistään sunnuntaina.

Jos sopimusluonnos hylätään, ilmastoneuvottelut katkeavat epämääräiseksi ajaksi ja pyrkimykset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kärsivät vakavan kolauksen.

Lopputulosta on vaikea ennakoida, mutta paikallaolijoiden mukaan kokousedustajien mielissä vallitsee hauras toivo.

[kone]

No, jotainhan siellä sitten saatiin sovittua. Itse lisäisin tähän kokonaisajatteluun vielä tuon teollisuuden, joka tuota myrkkyjä/päästöjä ilmastoon päästää, isoja maita kuten Yhdysvallat ja Kiina ja nyt sitten aasianmaista koko se kulmakunta, niin mitä hyvää ja laadukasta siellä tuotetaan ja miksi on lähdetty tähän, että meillä pitää olla näin huonoa elektroniikkaa ... oli se tuote sitten mitä vain. Panostaa laatuun ja kestävyyteen, niin sillä saavutamme paljon enemmän aikaan, kuin nyt miettimällä yksinomaan tuota ilmastonlämpenemistä -syitä ja rahastoja. Mitä kaikkea siihen kuluu, kun nyt ottasimme tosissaan tuon KOKONAISUUDEN maailman menoon. Teollisuuspäästöt, ilmastoon tai maaperään niin kaikki vaikuttaa YMPÄRISTÖÖN.
Ja siitä se pitää olla huolissaan, pelkkä "taivas" ole se suurin hätä, vaan kokonaisuus.




Durbanin ilmastokokous ylitti odotukset

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3224

YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous Durbanissa päättyi sunnuntaina 11.12.2011. Kaksiviikkoinen neuvottelurupeama Durbanissa osoittautui merkittäväksi etapiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Tärkeimmät saavutukset olivat globaalin ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi tarvittavan suunnitelman kirkastaminen, Kioton pöytäkirjan velvoitteiden jatkamisesta sopiminen ja Kioton pöytäkirjan sääntöjen uudistaminen.

"Puutteistaan huolimatta tiekartta kohti globaalia päästövähennysratkaisua ja päätös Kioton toisesta velvoitekaudesta ovat historiallisia saavutuksia. Lopputulos on todennäköisesti suurin saavutus ilmastoneuvottelujen historiassa sitten Kioton pöytäkirjasta sopimisen. Globaalin ratkaisun avulla on yhä mahdollista rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen", ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo Durbanista.

Myös vuonna 2010 Cancúnissa tehtyjen päätösten toimeenpanemisessa ja tarkentamisessa onnistuttiin. Durbanissa määriteltiin sääntöjä sekä kehittyneille maiden että kehitysmaiden päästöjä vähentävien toimien seurantaan, raportointiin ja todentamiseen. Neuvottelujen aikana määriteltiin uudenlainen markkinamekanismi päästövähennystoimiin ja sovittiin ilmastorahoituksen hallinnosta, menettelyistä ja pitkän aikavälin rahoituksen neuvotteluista. Neuvotteluissa onnistuttiin myös viemään vuonna 2010 perustettua teknologiamekanismia kohti käytäntöä ja ottamaan askelia metsäkadon torjunnan rahoituksen järjestämisessä. Lisäksi Durbanissa sovittiin ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimien hallinnoinnista.

Kaikkien näiden toimien ja päätösten avulla ilmastopolitiikassa otettiin Durbanissa askel kohti käytäntöä, ministeri Niinistö tiivistää.

Durbanin kokouksen keskeisiksi kysymyksiksi nousivat odotetusti EU:n vaatima tiekartta kohti laillisesti sitovaa sopimusta, Kioton toinen velvoitekausi sekä kansainvälinen ilmastorahoitus. EU:n ehtona Kioton toiselle velvoitekaudelle oli, että suuret taloudet sitoutuvat tiekarttaan kohti laillisesti sitovaa sopimusta. Neuvottelustrategia osoittautui tehokkaaksi. EU sai lähestymistavalleen laajaa tukea kehittyneiltä mailta, Afrikan mailta ja pieniltä saarivaltioilta, mikä lisäsi painetta muille keskeisille neuvotteluosapuolille.

"Durbanin saavutukset ovat historiallisia. Nyt meidän on tehtävä töitä että päätöksistä tulee tekoja", Niinistö painottaa.

Ministeri Niinistön mukaan Suomi sai Durbanissa hyvää palautetta aktiivisesta otteestaan ilmastoneuvotteluissa. Suomi julkisti kokouksen aikana yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa päästöjen vähentämiseen tähtäävät ilmastohankkeensa Perussa ja Vietnamissa. Lisäksi Suomi piti edellisvuosien tapaan vahvasti yllä keskustelua naisten roolista ilmastotalkoissa ja ajoi metsämaan kannalta oikeudenmukaisia hiilinielun laskentasääntöjä.

"Suomi ajoi tiukasti sellaisia hiilinielun sääntöjä, jotka kohtelisivat suuren metsäpinta-alan maata oikeudenmukaisesti. Hiilinielusäännöistä tuli lopulta kuitenkin Suomelle varsin tiukat. Syynä tälle oli se, että asiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja kieltäytyi metsäkadon kompensoinnin hyväksymisestä EU:n ja Suomen vahvasta kannasta huolimatta. Istunnossa tehtiin pakettiratkaisu koko ilmastosovusta, minkä jälkeen muutoksia ei enää olisi saanut hyväksyttyä vaarantamatta koko ilmastoratkaisua", ministeri Niinistö sanoo.

[kone]

Niinistö:
Ilmastosopimuksesta tuskin aiheutuu lisäkustannuksia
14.12.2011

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/niinist%C3%B6-ilmastosopimuksesta-tuskin-aiheutuu-lis%C3%A4kustannuksia-1.8132

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei usko, että uudesta ilmastosopimuksesta aiheutuu Suomelle ylimääräisiä kustannuksia.

Suomi taipui Durbanissa ilmastosopimukseen, josta pahimmillaan saattaa seurata maalle kymmenien miljoonien eurojen kustannukset.

Jos Suomi ei olisi taipunut, koko sopimus olisi saattanut jäädä syntymättä, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) huomautti keskiviikkona pitämässään lehdistötilaisuudessa.

EU tuntee Suomen tilanteen, ja ilmastoneuvotteluissa EU puolusti Suomen linjaa viimeiseen asti. Kun EU:lle lankeavat päästöjen vähentämistavoitteet jaetaan lopulta jäsenmaiden kesken, Suomi saa todennäköisesti hyvitystä taipumisestaan.

”Jos EU:n sisältä saadaan kompensaatiota, Suomelle ei aiheudu lainkaan taloudellisia vaikutuksia”, Niinistö uskoo.

Suomen metsät muuttuvat uuden ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi, kun metsäkadosta aiheutuvia päästöjä ei ole mahdollista hyvittää täysimääräisesti puuston kasvulla. Suomen metsäpinta-ala pienenee vuosittain noin 20 000 hehtaarilla. Puuston määrä kuitenkin lisääntyy, minkä seurauksena Suomen metsiin sitoutuu runsaasti hiiltä.

Suomi on ongelmansa kanssa yksin, sillä muiden teollisuusmaiden metsistä ei ole tulossa samasta syystä kasvihuonekaasupäästöjen lähdettä.

”Metsäkato on väistämätön ongelma metsäisessä maassa. Vaikka peltoa on Suomessa riittävästi, se on väärissä paikoissa”, toteaa ympäristöjohtaja Veikko Marttila maa- ja metsätalousministeriöstä.

[kone]

Niinistö:
Ilmastosopimuksesta tuskin aiheutuu lisäkustannuksia
14.12.2011

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/niinist%C3%B6-ilmastosopimuksesta-tuskin-aiheutuu-lis%C3%A4kustannuksia-1.8132

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei usko, että uudesta ilmastosopimuksesta aiheutuu Suomelle ylimääräisiä kustannuksia.

Suomi taipui Durbanissa ilmastosopimukseen, josta pahimmillaan saattaa seurata maalle kymmenien miljoonien eurojen kustannukset.

Jos Suomi ei olisi taipunut, koko sopimus olisi saattanut jäädä syntymättä, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) huomautti keskiviikkona pitämässään lehdistötilaisuudessa.

EU tuntee Suomen tilanteen, ja ilmastoneuvotteluissa EU puolusti Suomen linjaa viimeiseen asti. Kun EU:lle lankeavat päästöjen vähentämistavoitteet jaetaan lopulta jäsenmaiden kesken, Suomi saa todennäköisesti hyvitystä taipumisestaan.

”Jos EU:n sisältä saadaan kompensaatiota, Suomelle ei aiheudu lainkaan taloudellisia vaikutuksia”, Niinistö uskoo.

Suomen metsät muuttuvat uuden ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi, kun metsäkadosta aiheutuvia päästöjä ei ole mahdollista hyvittää täysimääräisesti puuston kasvulla. Suomen metsäpinta-ala pienenee vuosittain noin 20 000 hehtaarilla. Puuston määrä kuitenkin lisääntyy, minkä seurauksena Suomen metsiin sitoutuu runsaasti hiiltä.

Suomi on ongelmansa kanssa yksin, sillä muiden teollisuusmaiden metsistä ei ole tulossa samasta syystä kasvihuonekaasupäästöjen lähdettä.

”Metsäkato on väistämätön ongelma metsäisessä maassa. Vaikka peltoa on Suomessa riittävästi, se on väärissä paikoissa”, toteaa ympäristöjohtaja Veikko Marttila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tähän jatkoksi MITÄ tästä ilmastosopimuksessta on Suomelle tuossa "MAKSUJA" - VOI TULLA, mikä nyt sitten TAAS on oikeaa tietoa ja mitä tuo NIINISTÖ selvittelee näistä (oikeesti tuo Vihreiden toiminta on mennyt samaan kastoon kokoomuksen muiden valtapuolueiden kanssa -kettutytöt ja koijärveläiset ovat kait jo haudattu?




Ilmastosopimus voi maksaa Suomelle kymmeniä miljoonia
14.12.2011

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ilmastosopimus-voi-maksaa-suomelle-kymmeni%C3%A4-miljoonia-1.8037

Durbanissa neuvotellussa ilmastosopimuksessa metsäkadosta koituvia kasvihuonekaasupäästöjä ei voi enää hyvittää puuston kasvulla. Ilmastosopimus astuu voimaan vuonna 2015.

Suomen puusto sitoo hiiltä moninkertaisesti siihen nähden, mitä metsien raivaus muuhun käyttöön aiheuttaa.

Kioton sopimuksessa maankäytön muutokset oli mahdollista korvata täysimääräisesti.

Linjanmuutos johtaa siihen, että Suomen metsien raivaus laskettaisiin nykyhetkellä 1,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästölähteeksi.

Metsää joudutaan raivaamaan lähinnä rakentamista varten sekä pelloksi ja laitumeksi.

Hiilidioksidin päästöoikeus maksaa noin 8 euroa tonnilta, eli laskentatavan muutoksesta saattaa koitua Suomelle kymmenien miljoonien lasku.

”Tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku, ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila valitteli sopimusta.

Toisaalta Suomella on hyvät mahdollisuudet neuvotella etuja EU:n sisäisessä päästöjen jyvityksessä Durbanissa koetun tappion vastapainoksi, sanoo pääneuvottelija Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä.



--
siis, tää "hermanni" kehuu, mutta oliko tämä vain hänen ja "työryhmän" ajatus -päätös ja oliko SE Suomen etua ajatelloen OIKEA??



Ville Niinistö: Hangoittelu olisi kaatanut koko ilmastosovun
14.12.2011 YLE

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) vastaa Durbanin ilmastokokouksesta syntyneeseen kritiikkiin. Kokouksen päätöstä on kritisoitu Suomelle huonoksi, koska jatkossa Suomi voisi hyvittää puuston kasvulla vain osan metsäpinta-alan vähenemisestä aiheutuvista päästöistä.

Niinistön mukaan Suomi ajoi loppuun saakka laajempaa kompensaatiota.

- Olimme hyvin lähellä saada sen. Loppupeleissä se kaatui siihen, että työryhmän puheenjohtaja ei suostunut sitä pohjiin ottamaan. Istunnossa komissaarin kanssa keskustelimme asiasta tilanteessa, jossa kaikki muut asiat oli sovittu jo.

Ville Niinistön mukaan Suomen hangoittelu vielä tässä vaiheessa olisi vaarantanut koko ilmastosopimuksen. Loppumetreillä yhdenkin maan muutosesitys olisi pannut sovun vaakalaudalle.

- Vasta siinä tilanteessa luovuimme tästä erillisestä kompensaatiosta ja komissaari lupasi, että koska tämä oli Suomelle tärkeä asia, niin tämä hyvitetään meille taakanjaossa eli tätä joidenkin kymmenien miljoonien lisälaskua ei tosi asiassa tule.

Suomi joutuu jatkossa maksamaan päästömaksuja, jos metsäala supistuu. Kustannusten suuruusluokaksi on arvioitu kymmeniä miljoonia euroja.

YLE Uutiset